Viekö naamakirja liituraidan päältä?

"Sovitaanko, että firman sisäistä likapyykkiä ei viedä naamakirjaan. Siitä ei tule fiksua vaikutelmaa!" tai "Millainen positiivinen vaikutelma siitä syntyisikään, jos te kaikki tuhannet työntekijät antaisitte positiivisen kuvan firmastamme!"

Tuntuuko tutulta? Johtaja yrittää kaitsea laumaansa alueella, jolla suora valta ei toimi: työntekijällä on myös vapaa-aikaa, jolloin saa esiintyä (ainakin jossain määrin) riippumattomana siviilinä.

• Tuloskortilla ei pysty ohjaamaan työntekijän facebook-käyttäytymistä.

Pelkkä ohjauksen yrityskin saa henkilöstön epäluuloiseksi. "Miksi pitäisi olla puolesta tai vastaan, minä ainakin kerron pelkän totuuden" tai "Jos firma on keskinkertainen, miten siitä repii ylistystä?"

• Henkilöstön spontaanit kommentit naamakirjassa ovat toimivin ilmapiiri-indikaattori.

Myyjä haukkui organisaation sivuilla käyttöön saamansa leasing-auton pataluhaksi, tietysti merkin mainiten. Jotenkin tämä sisäinen viesti päätyi kyseisen autoliikkeen johtajalle, joka oli myös merkittävä asiakas ja joka tuli linjoja pitkin asiakasfirmaan ja lopputulos oli, että myyjän piti pyytää autoliikkeeltä anteeksi harkitsemattomia sanojaan. Ei auttanut, vaikka kyseinen "luotettavaksi" mainostettu auto oli oikeasti huono.

Autoliikkeen herkkänahkainen johtaja käyttäytyi "perinteisesti" ja menetti monta loistavaa mahdollisuutta. Ensinnäkin asiakkaiden kritiikki pitäisi aina ottaa vakavasti. Siinä on vähintään kätketty totuuden siemen. Toiseksi, jos johtaja olisi julkisesti ja tyylikkäästi hoitanut kriittisen asiakkaan, hän olisi ehkä saanut hänestä ja ehkä koko organisaatiosta automerkkinsä mainostajan. Nyt iso organisaatio sai kestovaikutelman, että auto oli huono ja autoliikettä johdettiin öykkärimäisesti.

• Pelkistetyt, pitkälle jalostetut, suodatetut ja tasapainotetut raportit toimivan johtajan liituraidan tapaan.

Ne suojaavat sisäiseltä ilmapiirin kylmyydeltä sekä ulkoisilta ilkeämielisiltä piikeiltä. Vertikaalinen hierarkia suodattaa kaiken epäolennaisen jättäen jäljelle vain kvarttaalin tulosluvut ja nehän näyttävät oikein hyviltä. Kustannussäätötavoitteissa onnistuttiin taas yli tavoitteiden.

• Sosiaalinen media asettaa johtajan alttiiksi sekä henkilöstön että asiakkaiden tunteille. Suuri osa johtajista kokee alastomuutta tämän uuden haasteen edessä.

Toiset - ne fiksut - saavat merkittävän kilpailuedun. He saavat koko ajan signaaleja asiakkailta, mikä toimii ja mikä ei. Todella hyvä tuote saa spontaaneja fanittajia ja vihasivut kertovat murhaavan tarkasti, mikä firmassa tai palvelussa mättää. Toisaalta henkilöstö elää ja hengittää mukana yrityksen kehityksessä. Se ei tarvitse johdon tulosohjausta, koska se lukee päivittäin asiakkaiden palautteita ja osaa reagoida itse.